Archive for kesäkuu, 2008

Loppu

Viimeinen päivä sydneyssä meni kaupunkia tutkimalla ja kahvittelemalla walesiläisen kaverin kanssa. Illalla menin ensimmäisen ja viimeisen kerran baariin sydneyssä ja onnistuin myöhästymään viimeisestä junasta.. hyvä iina.. tosi fiksua.. maksoin sitten 100dollaria taksista jonnille ja piialle kun se juna ois ollu jonku 5 dollaria tai sillai..

Kaiken kaikkiaan tämä reissu oli todella hyvä kokemus, opin kauheasti itsestäni yhdeksän kuukauden aikana ja janoan tietoa enemmän, sekä itsestäni että uusista kulttuureista ja paikoista. Reissuun on siis lähdettävä uudestaankin, mutta jos sitä nyt ensin viihtyisi suomessa hetken ja keräisi taas vähän rahaa. Ainut huono puoli matkustelussa on että sitten on vaikea asettua enää mihinkään aloilleen, kun näkee että maailma on täynnä mitä ihanampia paikkoja, ja kaipaus niin moneen paikkaan ja niin monesta ihmisestä on suuri..

Jätä kommentti

Uluru tour

Viimenen retki oli lähdössä ja olo oli vähän haikea, ilmakin oli tosi kylmä, ihan niinku se olis valmistellut mua suomeen paluuseen. Ajamista oli taas paljon ja lahdettiin jo aamulla joskus kuuden aikaan aamulla ajamaan kigs kanyonille. Matkalla pysähdyttiin ratsastamaan kamelilla jos halus. Se oli tosi hauskaa, kun niiden askeleet onihan eri tyyppisia kun hepalla 🙂 Ei oo vaan yhtään kuvaa siitä kun yks tyttö kelle annoin mun kameran otti kuvia vaan siitä toisesta eikä musta ollenkaan, siis sillä se toisen kameralla, se tais unohtaa.. No sille ei mitään mahda.

Kings canyon oli vaikuttava, mutta ei läheskään niin hieno kun länsi australian ne gorget. Käveltiin joku vajaa kymmenen kilometriä ja mä olin ihan jäässä vaik mul oli tuulipuvun takki päällä.. Käveltiin vaan niin hitaasti kun kaikki meni yhtenä isona ryhmänä (meit oli joku 25 varmaan) ja sitten se opas aina pysähty selittämään jotain, ei siinä mitään mä tykkään kuunnella kaikkia niitä tarinoita, mut en ymmärrä miks pitää laahustaa kun tuolla kävelee, oon tottunu vähän reippaampaan menoon. Sitten ajettiin meidän leiripaikalle, matkalla pysähdyttiin keräämään polttopuita ja ostamaan juomista.

Yö oli suhteellisen lämmin nukkua, johtuen tosin vain ja ainoastaan siitä että mulla oli kaks makuupussia ja se swag ja kaikki nukuttiin ympyrässä sen nuotion ympärillä. Muuten olisin varmaan jäätynyt.

Toisena päivänä mentiin visit centerille sinne ulurun kupeeseen ja lueskeltiin siellä tarinoita kaikesta, jonka jälkeen mentiin itse ulurun kupeeseen kattelemaan jotain juttuja ja meidän opas kerto lisää tarinoita. Sieltä lähdettiin kata tjutalle, jossa käveltiin taas vajaa 10km. Tämä oli paljon vaikuttavampi kun edellisen päivän retki ja mukavampikin kun saatiin mennä vähän omassa tahdissa, eikä tarvinnut odotella hitaimpia. Maisemat oli aivan upeat ja kävely oli tosi kiva. Illalla mentiin sitten katsomaan auringonlaskua ulurulla, mutta eipä siinä mitään näkynyt kun oli niin pilvistä. Sitten taas keräämään polttopuita ja uuteen yöpymispaikkaan.

Kolmantena päivänä herättiin aikasin katsomaan auringonousua ulurulla ja se olikin jo paljon vaikuttavampi kun ei ollut enää pilviä. Aamulla oli niin kylmä että olisin voinut vannoa ettäsiellä oli pakkasta.. Päivällä tehtiin sitten ulurun ympäri kävely, joka, täytyy myöntää, oli todella tylsä. Ihan tasasta kokoajan (tottakai) ja se kivi ei nyt edes ollut kovin vaikuttava, tuuli oli älyttömän kova ja me oltiin kaikki taas jo jäätymis pisteessä kun päästiin takasin bussiin. Parempi tuo ympärikävelykin toisaalta kun se että jotkut idiootiti ois mennyt kiipeemään sinne. Senhän siis saa kiivetä, mutta aboriginaalit on pyytänyt ettei sitä kiivettäis, kun se on niiden pyhä paikka. Ne on joutunut jo luovuttamaan sen turistien käyttöön nin etteivät itse voi tehdä seremoinioitaan tai muita siellä’ enää, eikä tulla sinne, niin en ymmärrä että miksi pitää vielä toisten uskontoa solvata ja loukata kiipeämälle pyhälle paikalle.. Onneksi se ei ole kovin usein auki, pitää olla täydellinen ilma kiipeämiseen että se on auki, niin paljon ihmisiä kuollut kun ne on tippunut sieltä.

illalla ajettiin sitten taas takasin hostellille ja tavattiin vielä kaikki siellä hostellilla, syötiin yhdessä ja juhlittiin yhden tytön synttäreitä. Aamulla lento Sydneyyn ja reissu onkin jo ihan lopussa..  

Jätä kommentti

Adelaide to Alice Springs

Adelaidessakaan ei sitten ollut aikaa kun yksi kokonainen paiva, mutta siella kun oli viela kylmempi kun perthissa niin se luultavasti oli ihan tarpeeksi. Kivan nakonen kaupunki ja sain kaikki loputkin tuliaiset ostettua. Kavin kiertelemassa kaupunkia, shoppailemassa, aboriginaalien taide galleriassa ja sitten illalla jossain stand up komedia illassa.

Keskiviikko aamuna mut tultiin hakemaan puoli seitsemalta etta lahdetaan kohti alice springia. 11h autossa ensimmaisena paivana. Pysahdyttiin vessaan ja lounaalle ja katsomaan jotain suolajarvea, tuolla aavikolla, missa normaalisti ei ole vetta mut nyt oli, eli ei sita oikein nahnyt et miten hieno se on kun se vesi sai sen nayttamaan ihan normaalille jarvelle. Illalla tultiin meidan majapaikkaan Coober Pedyyn jossa yovyttiin maan alle kaivetussa huoneessa. Coober Pedy on opaalin kaivuu kaupunki joltain 1900 luvun alulta. 70% sen asukkaista asuu maan alla kaivetuissa taloissa. paastiin yhdessa kaymaan ja se oli tosi hieno! osa taloista on rakennettu vanhoihin kaivoksiin joita opn sitten isonnettu ja siistitty ja osa on sitten kaivettu ihan asunnoksi. Mielenkiintonen kierros paastiin tekemaan siella maanalla vanhassa kaivoksessa (vuodelta 1922) ja siihen rakennetussa asunnossa.

Aamulla lahdettiin ajamaan puoli kahdeksalta ja kuultiin matkalla mm. tarina australian dingoaidasta (miten toisella puolella on dingoja ja toisella ei, kun toinen puoli on lammas maata ja toinen lehma maata.) Kolmen tunnin paasta mentiin aboriginaalien kommuuniin kaymaan, ja siella olevaan taide keskukseen. Hienoja ne niiden maalaukset ja muut, ei muuta voi sanoa, tykkaan tosi paljon. Tuli vaan kauhean paha mieli siella kun kaikki on niin ransistynytta, niinkun joku slummi keskella ei mitaan. semmoset kananverkko aidat ymparilla ja 15 ihmista asuu yhdessa talossa.. siella oli kulku koiria ja roskaa joka puolella, eika niilla raukoilla ole siella mitaan tekemista. niilla ei ole rahaa, eika ne saa toita, niilla on nalka ja ne tylsistyneitak un siella ei ole mitaan tekemista, sitten ne ryyppaa ja se vaan pahentaa asioita. Meinasin ruveta itkemaan kun sielta lahdettiin.. valtio on ajanut ne vapaudesta tommosiin hakkeihin.. tuntui tosi pahalle, enka voi ymmartaa miten ihmisia annetaan noin kohdella, miksi? mita pahaa ne on tehnyt? sillain sanoi yks mieskin semmosessa videossa minka katsoin aboriginaalien elamasta ulurulla siita kun ne oli vapaita metsastajia tahan aikaan nu joutuu noissa slummeissa asumaan. se mies kysyi siina kameralta etta mita pahaa he on tehnyt? ja antoi ite vastauksen ”syntynyt mustaksi?” muuta ”syyta” ei ole. ja niin monet ihmiset varsinkin rannikolla halveksii niita ja sulkee vaan pois mielesta niiden huonot oltavat, ei ehka edes tieda siita miten ne joutuvat elamaan. Jos ma olisin australian hallituksessa ma en pystyis elamaan itseni kanssa kun tietaisin etta jotkut joutuu asumaan noin, eika se ole vapaaehtoista heille. Hyva kun pystyn nyt elamaan itseni kanssa kun olen  tuon nahnyt.. tekis mieli vaan auttaa jotenkin.. mutta miten?

Sielta ajettiinkin sitten taas pysahtyen vaan lounaalle ja vessaan suoraan Alice Springiin ja huomenna aamulla Uluruun kuudelta lahtee bussi 🙂

Jätä kommentti

Western Australia

Darwinista lensins sitten aivan liian nopeasti Broomeen, olisin siella voinut olla paljon pitempaan, ihanan lammin ja ihana kaupunki! Broomessa olin vain yhden yon ja sitten alkoi kymmenen paivan reissu rannikkoa pitkin alas Perthiin.

Ensimmaisena paivana ajettiin lahes koko paiva, ei paljoa pysahdelty, valilla oikomaan jalkoja, syomaan lounasta ja 80 mile beach kaytiin katsastamassa. Yovyttiin Indee stationilla, semmonen edelleen kaytossa oleva karjatila, jossa on camping alue. Tehtiin BBQ ruuaksi ja salaattia ja istuttiin iltaa nuotiolla. Sinne meidan kanssa istumaan tuli kolme karjatilan miesta jotka oli siella toissa valiaikaisesti. Tuli ehka mailman paras keskustelun vaihto lause siella kun puhuttiin jostain luomisteoriasta ja evoluutiosta niin yksi naista miehista tokas etta ”so do you all sleep in swags?” tuota kaytettiin sitten paljon reissun aikana 😀 taisi olla vahan liian syvallinen keskustelun aihe sille miehelle. Ja joo nukuttiin siis noissa swageissa eli semmonen makuupussin tyyppinen mut isompi ja pitaa vetta, sen sisalle mennaan omalla makuupussilla sitten, ei tarvitse telttoja.

Seuraavana paivana ajettiin Karujini kansallispuistoon, siella on paljon sellasia syvia rotkon tapasia, englanniksa gorge. Ekana paivana kaytiin Dalse Gorgessa, kaveltiin joku 10(?) kilometria ja siella oli kolme kiviallasta (siis lammmen tyyppisia) missa pysty uimaan ja yks vesiputous, ma en tosin mennyt kun olin vielakin kipea enka halunnut tulla enempaa. Tosi kaunis paikka. Illemmalla sitten etsimaan meidan kolmen seuraavan yon camping paikka ja laittamaan leiri valmiiksi. Syotiin kalaa ja salaattia ja sit sita semmosta riisin tapasta mut pienempaa, en muista nimea. Illalla istuskeltiin ja juteltiin, katseltiin tahtia.

Aamulla herattiin aikasin ja lahdettiin Mt Brucelle, lansi australian toiseksi korkein vuori (se korkein on jonku 10m korkeempi) Kiivettiin sinne paalle (tai 6 meidan 15 hengen ryhmasta kiipesi), aivan mahtavat nakoalat oli siella ja kavely oli tosi kiva, tosin en oikein pystynyt nauttimaan siita taysilla kun tuo flunssa vei aikapaljon voimia ja hengastyin hirveen nopeasti eika ollut oikein voimia niin paljoa kun normaalisti. 9.5km oli tuo edes takaisin ja 3.5h meni siina. Ajettiin takasin leirille syomaan lounasta ja lahdettiin katsastamaan seuraava gorge. Hancock gorge oli teknillisesti yks vaikeimpia mutta ei tarvinnut kavella niin pitkaan kun aamulla oltiin jo kavelty. Nuo gorget luetaan 6 eri vaikeus asteeseen, 6 on vaikein ja sita ei voi tehda muutakun ammatilaisen avulla ja koysilla ja muilla erikoisvarusteilla. Tuo Hancockin alku oli 5 niin mentiin niin pitkalle kun paastiin, oli kylla kiva paikka, paljon kaikenlaista kiipeamista ja seinan vierta hivuttamista kapeissa paikoissa. Siella oli myos spider walk missa piti tukea itsea kasilla ja jaloilla niihin kallion seiniin, ettei tipu alla virtaavaan pieneen puroon. Lopussa paastiin taas uimaan ja makin uskaltauduin menemaan, ajattelin etten voi kaikesta hauskasta jaada paitsi vaan koska oon vahan kipea. Vesi oli kylla jaatavan kylmaa kun sinen ei oikein aurinko paase paistamaan ja yolla on joku 7 astetta lamminta ja ne altaat on tosi syvia. Hauskaa oli kuitenkin ja illalla oltiin kaikki tosi vasyneita ja mentiin aikasin ruuan jalkeen nukkumaan. Tosin en nukkunut siella kovin hyvin kun oli niin kylma ja yskin kokoajan ja oli vaikee hengittaa.. mut kiva kokemus kumminki 🙂

seuraavana paivana saatiin tarjous semmoselta miehelta joka tekee niita extreme gorgeja et se vie meidat 15 dollarilla joffres gorgeen, mihin ei muuten paastais kun siella on pitka uima osuus joku 400m ja se vesi on niin kylmaa et varmaan jouduttais hypotermiaan jos oltais vaan uitu siita lapi. Saatiin silta siis uimapatjat ja markapuvut et paastiin sinne paahan asti. Siella uskaliaat hyppi jostain 12 metrista ja kaks hyppas jostain 20m kielekkeelta sinne veteen, ma en uskaltanut.. 😀 meita oli taas vaan joku viis siella retkella kun osa porukasta ei oikein ollu innoissaan tekemassa mitaan tollasta. Lounaan jalkeen mentiin sitten kaymaan visitor centerissa lukemassa tarinoita aboriginaaleista, kasveista ja elaimista. Kauheen surullista luettavaa se miten valkoset idiootit on kohdellut noita alkuperaisasukkaita.. Niilla ei oo ollu minkaanlaisia oikeiuksia ja ne on joutunut tekemaan kovasti toita saadakseen vaan ruokaa ja katon paanpaalle vaikka se on ennen ollu niiden maata.. Sen jalkeen mentiin sitten katsastamaan meidan viimenen gorge, Kalamina gorge, se oli tosi helppo kulkunen ja siella oli vesi putous ja yks allas missa pysty uimaan. Ei mikaan kaikkein hienoin mut ihan ok kumminki. 

Sitten pakattiinkin leiri ja ajettiin koko seuraava paiva exmouth nimiseen paikkaan, missa meilla oli seuraava yo. Siella oli vaihtoehtona menna retkelle missa paasi sukeltamaan valashaiden kanssa tai  snorklaamaan. Ne valashait ois maksanut 340 dollaria niin ajettelin sit lahtea vitosen snorkalus reissulle kun ei oikein budjetti tommosille hinnoille anna periksi. Torqouise bay oli se paikka missa snorklattiin ja oli kylla mun elamani paras snorklaus ikina, paljon parempi kun great barrier reef. Nain nelja kilpikonnaan (uin niista kahden kanssa) ja yhden ison jonku pari metrisen hain, joka makas kyllakin vaan siella pohjassa, enka tieda mika hai se oli. Sen lisaksi paljon kaloja ja koralleja, kaikkia erilaisia. Tosi upea! Illalla ajettiin Coral bayhin missa oli tarkotus viettaa kaks yota.

Illalla tehtiin taas BBQ ja mentiin sitten biitsille mihin tehtiin nuotio. Nuotio houkutteli paljon muitakin ihmisia paikalle ja lopulta meita oli ehka 30 siina ymparilla. Olisin kylla mielummin viettany hiljasen illan vaan meidan pienessa porukassa, mut ihan kiva tuokin oli. Sitten olikin vuorossa viimeinen biitsipaiva australiassa.. aika surullista. Ilma oli hyva, vaikka vahan pilvinen, maattiin rannalla ja pelattiin vedessa kaikkia pallopeleja 🙂

Sitten oli taas aika hypata autoon ja suunta kohti etelaa. Kahdeksas paiva jo edessa. Pysahdyttiin matkalla katsomaan jotain elaman ensimmaisia olioita, naytti ihan kiville mun mielesta, mut ne kuulema elaa kun ne kasvaa jotain milleja aina joskus, en oikein ymmartanyt sita. Ja sen lisaksi pysahdyttiin shell biitsilla, joka on jonku neljametria syvalle vaan taynna pienia simpukoita, aika makeen nakonen paikka, viela oli aika lammin paiva mutta vesi oli jo jaatavan kylmaa meressakin.

Yhdeksantena paivana ajettiin taas melkeen koko paiva, pysahdyttiin katsomaan jotain toista gorge paikkaa, ei laheksaan niin hieno kun edellinen niin ei oltu siella kovin kauaa ja sitten jatkettiin jo viimeseen yopaikkaan. Viimeisena paivana kaytiin katsomassa Pinnacels jossain aavikolla, ne oli semmosia omituisia kivimuodostelmia jotka vaan nousi sielta hiekasta, jotain limestone ainesta ne oli, aika jannan nakosia ja niita oli satoja jos ei tuhansiakin siella, eri kokosia ja nakosia. Illalla saavuttiin sitten Perthiin, oli aika kylma.

Perthissa olin vain yhden kokonaisen paivan, jolloin kavin katselemassa kaupunkia ja ostin jotain tuliaisia, illalla kaytiin yhden kanadalaisen tyton kanssa katsomassa se sinkkuelamaa elokuva. Perth oli vahan samantyyppinen kaupunki kun Melbourne. Nyt olen Adelaidessa ja taalla on tama ilta ja huominen paiva aikaa katsastella, tosin tanaan ei ole mikaan auki kun on yksi australian monista kansallisista  vapaapaivista. Ihan kivan nakonen kaupunki, tosin kylma on, mulla on kolme pitkahihasta ja takki paalla.. semmonen suomen syysilma, tuntuu vaan tosi kylmalle kun on ollu niin lammin niin pitkaan 🙂

Nyt ei ole enaa paljoa reissua jaljella. Tuntuu ihan hassulle..

Jätä kommentti